Tänä viikonloppuna teimme ruskamatkan Luxemburgiin. Matka tavallaan alkoi Koblenzista, joka on Saksan viiniteollisuuden keskus. Se on myös kahden Saksan tärkeimmän joen, äidillisen Moselin ja isällisen Rheinin, kaupunki. Seurasimme Moselia vastavirtaan Saksan vanhimpaan kaupunkiin Trieriin. Trier on tunnettu roomalaisista rakennuksista ja Karl Marxin syntymäkodista. Roomalaiset jättivät arkkitehtuurinsa lisäksi seudulle myös viininviljelytaidon.
Kuvan etualalla viiniköynnöstä rypäleineen ja taka-alalla hotelliksi muutettu linna.
Mosel-joen varrella viljellään riesling-viiniä, joka on väriltään vihertävää ja vaaleaa. Maultaan se on hyvin kevyttä, hienostunutta ja hapokasta sekä voimakkaan tuoksuista. Riesling sopii nautittavaksi mm. erilaisten kalaruokien ja mausteisten aasialaisruokien kanssa. Trieristä kaakkoon sijaitsevilla viinitiloilla, joita löytyy myös Luxemburgin puolelta, viljellään maukasta ja kevyttä elbing-viiniä. Vaikka kuljimme vanhoilla viiniteillä, niin automatkalla ei tullut nautittua muuta viiniä kuin minipullollinen Luxemburgilaista punaviiniä. Tosin kotiin ostin harvemmin kaupasta saatavia lilliputtimaan riesling- ja eblingviinejä.
Kuva on otettu Loreleyn-kalliolta ja alhaalla virtaa Rhein.
Maisemat olivat henkeäsalpaavan kauniita etenkin Rheinin ja Moselin rantateillä ja niitä reunustavilla jyrkillä metsäisillä kukkuloilla, jotka vaihtuivat määräajoin viiniviljelmiin ja niiden laitamilla oleviin sieviin pikkukyliin. Kylien yläpuolella kohosivat synkät linnat ja syyspuvussa koreilevat jylhät lehtimetsät, jotka olivat aivan kuin Grimmin saduista. Odottelimmekin milloin punahilkka putkahtaisi esiin metsän siimeksestä iso paha susi kannoillaan. Linnoja löytyi tien varrelta muutaman kilometrin välein ja melkein jokaiseen linnaan olisi voinut halutessaan tutustua paremmin. Valitsimme kohteeksemme Saksan puolella Marksburg –linnan, jonka opas sivisti meitä kertomalla, että ennen vanhaa paikalliset ihmiset joivat keskimäärin (käsittämättömät) 3 litraa viiniä päivässä. Seuraavat vierekkäin sijaitsevat linnat olivat hauskasti nimeltään Mausburg (hiirilinna) ja Katzeburg (kissalinna).
Kuvassa Katzeburg-linna, jonka alapuolella olevassa kylässä kävimme syömässä mm. sylttyä.
Lähteenä käytin viinien osalta saksanviinitiedotus-sivustoa, josta löytyy tietoa mm. saksalaisista viinilajikkeista ja -alueista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti