Kaktuksen hedelmiä kutsutaan Suomessa kaktusviikunoiksi, Meksikossa nimellä tuna ja Jenkeissä prickly pear tai indian fig ja Saksassa kaktusfeigen. Ne ovat kaikki opuntiakaktuksen hedelmiä. Useamman nettilähteen mukaan myös kaktuksen nuoria lehtiä/varsia (nopal) voi käyttää ruoaksi.
Väriltään hedelmät ovat nuorena vihreitä ja muuttuvat kypsyessään kellertäviksi tai punertaviksi. Niiden hedelmäliha on intensiivisen purppuranpunaista, joten niiden mehu soveltuu hyvin drinkkeihin väriä antamaan. Hedelmälihassa on myös melko paljon aika ikävän kovia siemeniä.
Hedelmän maku vaihtelee kaktuslajikkeesta riippuen: se voi maistua melonilta, kiiviltä tai mansikalta. Maku oli mielestäni todella mieto enemmän meloniin kuin mansikkaan vivahtava. Hedelmä liha oli todella mehukasta ja voisin kuvitella sen olevan todella raikasta syötävää kesähelteillä.
Varsinaisia ruokaohjeita ei netistä löytynyt kovinkaan paljoa ainakaan englanniksi ja söinkin hedelmät sellaisenaan. Hedelmän kuorimiseen liittyy oma problematiikkansa sillä sen kuori on täynnä näkymättömiä piikkejä, joten kuori tulisi irrottaa nahkahanskat kädessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti